Vinkit

Tunnettuja kotimaisia hiihtäjiä

Suomi on aina ollut hiihtomaa, jolla on ollut kansainvälisistä kisoista myös tuliaisia kotiinkin eli mitaleita. Etenkin toisen maailman sodan jälkeisistä talviolympialaista suomalaiset miehet ja naiset toivat pitkien matkojen hiihtomitaleita, ja silloin olivat pinnalla sellaiset nimet kuin Veikko Hakulinen, Siiri Rantanen ja Tapio Mäkelä. Etenkin Hakulinen oli kova hiihtomies aikanaan ja voitti 50- ja 60-luvuilla kolmesti mm. olympiakultaa sekä maailmanmestaruuden. ”Äitee” Rantasen tilillä on vain yksi arvokisakulta, mutta muita palkintosijoja tällä Tohmajärven tytöllä kyllä on. Kalevi Hämäläinen tuli myös tunnetuksi kovana hiihtomiehenä samoilla vuosiluvuilla, ja kolmesti hänet kruunattiiin maailmanmestariksi. Hämäläinen tunnettiin siitä, että hän tähtäsi aina arvokisoihin, ajoittaen aina huippukuntonsa näihin kansainvälisiin mittelöihin ja sai kansan raivostumaan vuonna 1968, sillä hänet jätettiin hiihtomaajoukkueesta pihalle.

Eero Mäntyrannan kulta-aikaa oli 60-luku, jolloin hän voitti niin olympiakultaa kolmesti kuin tuli maailmanmestariksikin. Neljissä olympialaissa hän hiihti yhteensä seitsemän mitalia lajinaan mikä tahansa maastohiihto 15 ja 50 km:n väliltä.

70-luvulle tultaessa alkoi uuden sukupolven nousu, ja tältä ajalta muistetaan sellaisia hiihtäjiä kuin Helena Takalo, Juha Mieto, Hilkka Riihivuori sekä Heikki Ikola, näin muutaman mainitakseni. Näistä Takalo sekä Ikola olivat enemmän 70-luvun hiihtokoneita Riihivuoren ja Miedon jatkaessa uraa myös 80-luvun alussa. Mietaan Jussi, kuten hänet myös tunnetaan, sai urallaan yhdeksän arvokisamitalia, mutta se henkilökohtainen olympiakulta jäi häneltä puuttumaan. Hiihtouransa jälkeen hän tuli tunnetuksi myös politiikan parista, kuten myös muutama muukin entinen hiihtäjä.

80-luku toi mukanaan sellaisia hiihtäjänimiä kuin Kirvesniemet, Marjo Matikainen sekä Pirkko Määttä. Etenkin siis naishiihtäjät olivat tuolloin voimissaan. Harri Kirvesniemeltä jäi myös olympiamenestys pelkkään pronssiin, mutta hänen vaimonsa Marja-Liisa, joka myös Hämäläisenä tunnettiin uran alussa, on kolmin kertainen olympiavoittaja.

90-luku alkaa olemaan kotimaisen hiihdon toistaiseksi viimeisiä kulta-aikoja. Kirvesniemet ovat yhä mukana, samoin miesten maajoukkueeseen nousi sellaisia nimiä kuin Jari Isometsä, Mika Myllylä, Jari Räsänen sekä Sami Repo. Mutta vuoden 2001 MM-kotikisat Lahdessa naulasivat suomalaisen hiihtoarkun kun kuusi menestynyttä maajoukkuehiihtäjää kärähti hemoses-dopingin käytöstä, ja tästä suosta on Suomi yrittänyt epätoivoisesti nousta ylös. Kansainvälinen menestys kisoissa on takkuillut mutta pikku hiljaa sellaiset nimet kuin Sami Jauhojärvi, Ville Nousiainen, Aino-Kaisa Saarinen, Krista Lähteenmäki, Matti Heikkinen ja Riitta-Liisa Roponen yrittävät palauttaa suomalaisten uskoa maastohiihtoon.

Comments are disabled.